Onko elämää Johannes passion jälkeen?

Viimeisellä viikolla ennen Johannes passion esityksiä oli neljät harjoitukset. Vähän alkoi puuduttaa. Pääsiäisviikolla oli esitykset maanantaina ja keskiviikkona. Niiden jälkeen oli huikea flow. Esitykset menivät hyvin ja niistä tuli hurjan hyvää palautetta yleisöäkin oli tosi paljon, Sääksmäen kirkko ihan täynnä. Osat passiosta soivat vieläkin päässä - vähitellen laantuen.
Torstaina aloitettiin kuoroharjoituksissa kaanonien työstäminen. Kaanonit ovat monipuolisia ja voivat olla myös erittäin haasteellisia. Tarkoitus on laulaa niitä puistokonserteissa kesäkuussa.



Ennen pääsiäistä aloitin sirppihuivin. Minulla oli jämäkerä jäljellä ja halusin käyttää sen pois.



Lankakomeron Sirppi-huivi on ollut pitkän aikaa Ravelry-jonossani.



Päätin tehdä kaikki sakarat pitsineuleena, jotta lankani riittäisi.



Lopputulos on kivan ilmava. Olisin halunnut tehdä kudotun reunuksen ainaoikealla, mutta jäljellä oleva lanka ei antanut siihen mahdollisuutta.



Lankana oli Dropsin lacea ja sitä kului noin 30 g, pyöröpuikko oli 3,75.



Tämän villatakin aloitin marraskuussa 2011, kun äiti muutti kotikodista toiseen kaupunkiin. Ihmettelin, miksi neule ei edisty ja tökkii tosi paljon. Olen tehnyt sitä silloin tällöin ja se on marinoitunut pitkiä aikoja. Maali olisi jo lähellä, mutta päätin purkaa koko neuleen. Siihen liittyy erilaisia tunteita ja todennäköisesti en tulisi pitämään sitä, joten saakoon sen jonkin toisen muodon. Lanka on tosi vanhaa Nallea ja pidän vadelmanpunaisesta väristä. Olen jo katsellut uusia villatakkiohjeita.

Pääsiäisen aikaan olen ommellut kiemuraliinoja, mutta niistä on vasta päälliset valmiit. Jotain muutakin pientä on tullut näperreltyä - niistä kirjoitusta tuonnempana.

Kiitos kommenteista aiempii postauksiin, ne ilahduttavat aina kovasti.

Tilkkupäivät Siilinjärvellä

Viime viikonloppuna oli tilkkuyhdistys Finn Quiltin vuosikokousviikonloppu Siilinjärvellä. Siellä on tarjolla aiheeseen liittyviä luentoja, työpajoja, lukuisa määrä kauniita tilkkutöitä näytillä, arpajaisia, tarvikemyyntiä. Tänä vuonna oli tarjolla myös fyysistä hyvinvointia hieronnan muodossa ja palvelu oli ahkerassa käytössä. Kyseessä on tilkkuilijan vuoden kohokohta. 
Tänä vuonna oli ajateltu myös keskosia eli Siilinjärven tilkkukilta oli ideoinut kaunein nuppupeittokilpailun. Valmiit nuppupeitot toimitettiin KYSiin ja sinne niitä päätyikin tosi komea keko - yli 200 nuppupeittoa - toinen toistaan ihanampia. 
Keskoset ovat olleet tilkkuilijoiden sydäntä lähellä eri puolilla Suomea useita vuosia ja monet sairaalat saavat vastaavia lahjoituksia vuosittain. 
Yllä oleva peitto oli oma panokseni kilpailuun. Valitettavasti sain aikaiseksi vain tämän yhden peiton.



Reunukseen tikkasin pieniä nallukoita. Tätä peittoa oli mukava tehdä. Valmistumiseenkaan ei mennyt kauan, kun koko on vain 50 x 50 cm.


Yhdistyksen hallitus järjestää joka vuosi stipendiarpajaiset, joissa pääpalkintona on hallituksen tekemä tilkkupeitto, muut palkinnot ovat kauppiailta saatuja upeita tavaralahjoituksia. Peiton voitti tilkkuilija omasta killastani. Tilkkupäivät olivat hänelle ensimmäiset ja hän oli ylen onnellinen voitostaan.



Yhdistys on painattanut kahtena vuonna FQ-kangasta, ensin tuli mustavalkoinen ja tänä vuonna väri oli punamusta. Hallitus teki mallitöitä kankaan menekin parantamiseksi. Minä olen tehnyt eturivin nipsukukkaron (punavalkoinen toinen vasemmalta) ja vetoketjupussukan (neljäs vasemmalta). Mallityöt herättivät kovasti mielenkiintoa ja niitä olisi haluttu ostaa.

Minulla on ollut kovasti vipinää toisellakin rintamalla. Tällä viikolla on tänään neljäs kuoroharjoitus - toinen kenraali. Kuoromme on mukana Johannes-passioproduktiossa. Esitykset ovat pääsiäisviikon maanantaina Pirkkalan kirkossa klo 19 ja keskiviikkona Sääksmäen kirkossa klo 19. Mukana on liikkuja (tanssija) ja muutakin visuaalista katseltavaa. Olen tosi innoissani, vaikka yli kolmen tunnin harjoitukset työpäivän jälkeen vievät mehut. Ensi viikolla on maanantain jälkeen lomaa, joten jaksaminen on siltä osin turvattu. Jos joku lukija näillä kulmilla asustelee niin lämpimästi tervetuloa. Ohjelman saa ovelta 15 euron hintaan.

Pinkkiä kevääksi

Ostin pikkujouluihin "pikkumustan" tähän asti olen käyttänyt sitä joulunpunaisen neuleen kanssa, mutta halusin paremman sävyisen neuleen hartoiden ja käsivarsien peitoksi.



Mielessäni oli jokin ihana silkkilanka, mutta sopivaa oli kaupassa liian vähän, joten päädyin Heritagen sukkalankaan (merinoa ja nailonia), joka oli sävyltään juuri oikea.



Malli on Dropsin 113-14. Neuleohje oli hauska, ensin tehtiin reunus, sitten takakappale ja hihat. Halusin tehdä neuleen yhtenä kappaleena eli poimin takakappaleen reunuksesta takakappaleen silmukat. Ohjeen kuvassa kainalon kohta pussitti, joten päätin tehdä lennossa kädentiekavennukset, joita ohjeessa ei ollut. Etureunat jouduin kutomaan muutamaan kertaan ja aina kastelemaan langan välillä, kun puretulla langalla tuli todella epätasaista jälkeä. Reunukseen virkattiin palasia, jotka olivat epäsymmetisiä, joten ne istuvat hyvin kaarevaan reunaan. Virkkaan tosi vähän, koska käteni kipeytyvät siitä, koska todennäköisesti en osaa virkata rentona. Hämmästyin kun sain ohjeenmukaisella koukulla (3,5) täysin oikean kokoisia palasia. Hihoista tein ohjetta lyhyemmät. Edestakaisneuleessa käytin 3,75 mm:n pyöröä.
Lankaa sain kulutettua 283 g. Yksi vyyhti jäi vielä joihinkin ihaniin sukkiin.
Purkamiset kannatti, olen lopputulokseen tyytyväinen.



Killassa opeteltiin tekemään viime viikolla nipsukukkaroa.



Vihdoin sain tehtyä jotain viime keväänä Tanskasta ostetusta söpöstä puuvillakankaasta.
Leukojen leveys on 8 cm ja pussukan korkeus noin 14 cm. Juuri sopiva lääkepussukaksi. Nipsuja on enemmän, joten näitä varmaan esittelen lähiaikoina lisääkin.

Kahden kodin dilemma

Tapamme mukaan lähdimme perjantaina töiden jälkeen vapaa-ajan kodille. Olin jo aamulla ennen töihin lähtöä miettinyt, mitä projekteja aion tehdä viikonloppuna.
Perjantaina pakkasimme tavarat vauhdilla ja lähdimme kaupan kautta matkaan. Perillä totesin, että iso Pirkkakassini ei ollut mukana. Se oli jäänyt kaupungin harrastushuoneeni lattialle, kun jokin asia oli keskeyttänyt ajatukseni. Lääkkenikin jäivät kaupunkiin.
Lauantaiaamuna mietin, mihin ryhdyn. Harmitti, koska parin viikon kuluttua on Finn Quiltin vuosikokous ja tilkkupäivät ja olisi ollut jonkin verran tekemistä. Viime viikonloppuna aloittamaani nuppupeittoa olisi pitänyt jatkaa, oman syntymävuodenajan blokki olisi pitänyt aloittaa (lehti jäi kaupunkiin, eikä koosta ole hajuakaan), yksi hys hys juttukin olisi pitänyt aloittaa ja yhtä neuletta jatkaa. Tilkkutyökalupussukakin jäi matkasta.



Toisessa laukussani oli onneksi vähän kankaita, joten nämä mug rugsit sain alulle. Ne jäivät tähän vaiheeseen, kun tikkauslankoja ei ole mukana. Vähän useampaankin olisi materiaalini riittäneet, mutta alkoi tympiä, joten jatkoa seuraa ehkä joskus myöhemmin.



En ole kovin innokas virkkaamaan. Niskani jäykistyy ja käsiin ja käsivarsiin sattuu. Nyt oli kuitenkin pakko ottaa koukku käteen, koska boleroon, joka on työn alla, tarvitaan virkattuja ruutuja reunaan. Palasia on valmiina 16 eli noin puolet tarpeesta. Virkkauskäsialani on "rentoutunut" aiemmasta ja palasten kooksi sain ohjeessa mainitun. Reunaan pitäisi laittaa nirkkoreuna, joka ei jostain syystä miellytä minua, joten odotettavissa on hitaampaa rapuvirkkausta. Bolero-osa oli Pirkkakassissa, joten reunusta en pääse mallaamaan paikoilleen.

Aikaansaannokset eivät välttämättä olisi olleet paljon suuremmat, vaikka kaupunkiin jäänyt kassi olisi tullut mukaan, mutta harmittaa se silti. Suunnitelmat ovat viikonlopun varalle yleensä vähintään kolminkertaiset siihen nähden, mihin aika riittää. Harmittaa, kun arkisin ei illalla jaksa työpäivän jälkeen paljoa tehdä, vaikka aikaa periaatteessa olisi. Neuleisiin on helpompi tarttua kuin ompeluksiin. Huomenna joudutaan pakkaamaan tavarat tavanomaista aiemmin, kun on ehdittävä Johannes passion harjoituksiin Sääksmäelle iltapäiväksi.

Samalla voisin mainostaa, että esiinnymme (Solenne-kuoro) kahden muun kuoron ja orkesterin kanssa pääsiäisviikolla maanantaina Sääksmäen ja keskiviikkona Pirkkalan kirkossa. Koreografi on suunnitellut esitykseen myös visuaalisuutta, joten uskoisin, että luvassa on monipuolinen nautinto kuulijoille. Lämpimästi tervetuloa, jos asut lähialueella.

Päivien kimallusta

Viime perjantaina oli taas yksi elämän ikimuistettavista päivistä. Kuopuksella oli vanhaintanssit. Minua onnisti, kun näin tanssit kahteen kertaan ensin päivällä esityksen koko koululle ja päiväkodille ja illalla vielä suvulle. Kun suurinta osaa nuorista on seurannut ihan päiväkoti-ikäisestä asti, niin mieleen hiipii ajatus, näinkö nopeasti aika hurahti. Tytöt olivat kauniita juhlamekoissaan ja pojat komeita frakeissaan.



Tanssijoita oli vain 20, joten jokaisen seuraaminen yhdessä ja erikseen oli helppoa, eikä kukaan hukkunut massaan. Perinteisten tanssien lisäksi oli vähän showtakin mukana. Koska tanssijoita oli vähän, oli mahdollista kutsua mukaan lähisukua. Vieläkin tulee hyvälle mielelle, kun selailee kuvia. Lopuksi äitikin pääsi valssin pyörteisiin.



Käsityörintamallakin tapahtuu, mutta hitaasti tulee valmista. Yksi tilkkutyö on tikkauksessa, aika loppusuoralla. Aloittelin neulomaan pinkkiä boleroa. Jotain on kuitenkin valmistunutkin.



Keskimmäinen pyysi vedenvihreitä sukkia. Ostin kahta jokseenkin sopivaa lankaa. Nämä ovat ensimmäiset valmistuneet. Malli on Wendy´s Generic Toe-Up Feather And Fan Socks. Lankana Schoppel Wollen Admiral Cat Print väri 2158 Barracuda, jota kului 68 g 2,5 mm:n puikoilla tikutellen. Jos ei kelpaa keskimmäiselle, niin pidän mielelläni itsekin. Pieni haaste oli varren päättelyssä, meinasi väkisin lörpöttää ja vieläkin vähän. Pitsikuvion aluksi lisättiin 2 silmukaan/puikko, vaikka lopulta keksin kaventaa "ylimääräiset" silmukat ensimmäisellä nurjalla viimeistelykerroksella, vähän jäi vieläkin löysäksi.

Perjantaita vasten yöllä tyhjeni vatsan sisältö ja nukuin koko päivän. Tänään on ollut jo vähän parempi olo, mutta iltatuimiin alkoi huippaus. Toivottavasti menisi ohi, että huomenna ehtisi vähän harrastaa.

Keittiöelämää

Tämän ja ensiviikon on Ylöjärven kirjasto Leijassa avoinna kiltamme näyttely Keittiöelämää. Pannunlappukollaasi on yhteistyö. Edellisestä näyttelystä ei ole vuottakaan, joten vähän kiirettä piti näyttelyn kokoamisen kanssa. Taas - siis kolmannen kerran - kun saimme näyttelyn pystytettyä, ei olisi malttanut lähteä pois, kun oli niin mukava tunnelma.



Tässä vielä kuvakulma takaseinältä.

Oma panokseni näyttelyyn on aiemmin postaamani Postipäivä ja alla oleva Viinin ylistys. Nähtyäni kauan sitten kuvan eräässä lehdessä (laitan nimen tänne, jos lehti suostuu näkösälle), aloin kerätä viiniin liittyviä kankaita. Työ näyttää simppeliltä, eikä se olekaan kovin monimutkainen. Työläin vaihe oli tikkaus ja tikkauskuvioiden sovittaminen kulmiin sopivaksi. Tikkaukset eivät näy, koska värit on aika lähellä kankaiden sävyjä. Oikeastaan tikkaaminen on hauskaa, mutta aikaavievää. Työ on kooltaa 80 x 88 cm. Kuorossa olemme laulaneet ranskalaista juomalaulua ja sen ensisäkeet sopivat hyvin viinipullon seuraksi. Näyttelyn jälkeen saatan vielä tikata keskustaa ennenkuin se pääsee seinälle.




Suunnitteilla ja vaiheessa oli viiniaiheisia tabletteja ja mug rageja, mutta aika loppui taas kesken. Työn alla on myös aika isotöinen kellotauluja sisältävä tilkkutyö. Sitäkin on ollut hauska tikata ja ainoastaan yksi nurkka on enää tikkaamatta. Vähän muutakin viimeistelyä taitaa vielä olla. Harmittavan vähän jäi kesken, mutta sen voi sitten ripustaa seuraavaan näyttelyymme syksyllä 2014, joka onkin kiltamme 10-vuotisen taipaleen juhlavuosi. Täytyy kai sovittaa teema työhön sopivaksi :)
Kuvat eivät täysin onnistuneet, taisin painaa vahingossa jotain väärää nappia ja tuloksena oli epätarkkoja kuvia, sen vuoksi en tännekään kehdannut useampaa laittaa.

Eiks teillä oo avantoo?

Mökkeilemme ympäri vuoden ja uimme niin kauan kuin vedet ovat auki. Siippa on suunnitellut avantoa jo pitkään ja pari viikkoa sitten hän toteutti sen. Ostimme kairan ja jääsahan ja mies hikoili jäällä ja pudotti lapion pari kertaa järveen, mutta avanto tuli - tai siis kastautumisreikä, jossa oli pakko käydä kun kerran oli työllä ja vaivalla tehty. Oli ihan mukavaa. Sen jälkeen olen käynyt työporukalla Kaupinojan saunalla ja parin viikon päästä taidan taas käydä kastautumassa.



Postaustahti ei päätä huimaa. Tähän vuodenvaihteeseen on ajoittunut kaikenlaista hässäkkää ja härdelliä. Paljon on vaiheessa ja vähän valmiina. Kuvaaminen iltaisin on ihan tuskallista, kun valo ei riitä.
Killallamme on näyttely parin viikon päästä Ylöjärven Leijassa - aiheena keittiö. Sinne väsäämme mm. leegion pannunlappuja. Auringonkukat on harjoituspainanataa joskus vuosien takaisista käsityön taiteen opinnoista. Kyllä aika tavaran kaupittee - uskottava on. Toiseen kolmeen tuli idea leikatusta sharon-hedelmästä. Siinä "siemenkota" asettuu veikeästi poikkileikkauspinnalla. En taida viitsiä antaa näitä pannunlappuja meirämmiesten käsittelyyn, sen verran isotöisiä olivat.



Olen kauan jo suunnitellut tekeväni pussia joulukorteille. Värit eivät ole kovin jouluiset, mutta muuten tuli ihan ok. Lisäksi työn alla on pari seinävaatetta ja tabletteja. Ideaa pukkaa, mutta pakko yrittää saada jotain valmiiksi.



Setäni täyttää ylihuomenna  70 vuotta. Tein hänelle nämä TiiQ:n Kontio-sukat. Kavennukset jouduin tekemään joka kerroksella ja niistä tuli vähän töpön näköiset, mutta muuten ihan ok. Melkein kuukausi meni näitä tikutellessa, kun ei ole oikein ehtinyt. Urhot sain tehtyä muutamassa päivässä. TiiQ:n ohjeet on niin hyvin kirjoitettu, että niistä on ilo neuloa. Lisäksi palmikoissa on aina jotain jujua - ei todellakaan mitään tylsää perussukkaa.



Viikonloppuna kävin katsomassa Tampereen työväenteatterin kellariteatterissa Rakkauden vaatekaapin. SIinä viisi naista käy elämänsä iloja ja suruja vaatteiden kautta. Tykkäsin kovasti, kaiken kruunasi hyvä seura.

Yskä on kiusannut jo toista kuukautta normaalia pahempana ja se häiritsee untakin, joten on välillä vähän veto pois. Pientä lämpöä on aina välillä ja molemmat yhdessä aiheuttavat ikävää päänsärkyä.