"Varastoneulontaa" #2

Aikaa lienee jo kaksi vuotta siitä, kun kävin äidin kanssa Kauhavan Kangasaitassa ja ostin "köyttä" (Paula punoskudetta?) mattoa varten. Aloitin lähes saman tien virkkaamaan kaupan omasta lehtisestä mattoa, mutta työ otti kovasti ranteisiin ja ehkä tähtimalli ei ollutkaan se, mitä halusin. Taannoin selatessani Moda-lehtiä, silmiini sattui juhannusruusun ohje ja laitoin sen sivuun.

Katselin maanantaina  olympialaisia ja sain pääteltyä huivin ja mietin, mihin ryhtyisin. Sohvan vieressä korissa oli matontekele, purin vanhan alun ja kolmena iltana virkkailin mattoa. Työ sattui ranteisiin ja käsivarsiin aivan hirveästi, mutta jatkoin sinnikkäästi.

Jätin pois keskiosasta kolme kerrosta, ettei tule liian suuri, reunuksesta piti purkaa kaksi kerrosta, kun naru alkoi uhkaavsti loppua. Ketjusilmukkakaareen tein vain kahdeksan pylvästä. Lopulta jouduin purkamaan vielä puoleen väliin ehtineen viimeisen kerroksen, kun reuna alkoi mielestäni leikottaa. Korvasin kolme kiinteää silmukkaa yhdellä ja sen jälkeen lopputulos oli tyydyttävä.



Lopputulos on juuri sellainen kuin halusin. Matto näkyy sopivasti tuolin alta ja nyt saan vihdoin laittaa pois liian suuren halppismaton.



Köyttä jäi pari "nöttöstä" ja löysin saman putiikin lehtisestä Metsätähti-pitsikorin ohjeen. Tiesin, että punosta on liian vähän, mutta kutkutti kuitenkin kokeilla. Vajaaksi jäi kaksi kerrosta. Päättely oli piilosilmukkakerros ja se antoi ryhtiä.



Virkatessa jo mietin, mihin tällaista koria tarvitsen - en mihinkään. Todennäköisesti tästä syntyykin pyöreähköt pannunaluset. Kuvatessa huomasin, että viimeistä edellisellä kerroksella oli jäänyt pari ketjusilmukkaa tekemättä, joten purkamista on taas joka tapauksessa odotettavissa.

Tänään vietän lomapäivää. Ihanaa, kun on pidennetty viikonloppu ja voi rauhassa puuhastella (=siivota) harrastushuoneessa.