Jellyrolleja ja tilkkukassi

Tilasin green fairy quiltilta pari batiikkijellyrollia, tulliinhan ne joutuivat. Olen kerran aiemmin tehnyt tullauksen netissä ja silloin jouduin kysymään tilkkukankaan koodin. Sivuja oli varmaan neljä ja siellä kysytään mm. paino ja paljonko tilaus on neliöissä. Kun pyydetty summa oli maksettu, niin rollit olivat nopeasti minulla. Edellisestä kerrasta on jo aikaa ja taitaa taas hetki heilahtaa, ennen kuin tilaan mitään merten takaa.



Rolleissa oli muutamia samanvärisiä suikaleita. Näitä oli kiva levitellä ja silitellä.



Minulla ei ole näille mitään suunnitelmaa, mielenhäiriössä tilasin, kun olivat alennuksessa. Sen seurauksena roikuin tuntikausia pinterestissä ja opettelin pinnaamaan kivoja juttuja.



Nämä ostin aluetapaamisesta syksyllä. Nämäkin odottavat vielä sopivaa projektia. Tilkkulasagnea en halua näistä mistään tehdä.



Joulun jälkeen en ole ommellut mitään, kun puikot ovat tarttuneet käsiin. Nyt ryhdistäydyin ja tein tämän kassin, jota olen suunnitellut pitkään. Pilkullinen kangas on Marimekon markiisia. Välissä vanu, joka on tikattu puuvillakankaaseen ja vuorina on erillinen puuvillakangas, jossa on kiinnisilitettävä tukikangas. Vähän kone valitti jossain kohdassa, mutta onneksi ei neula edes katkennut.



Sivuilla on kummallakin puolella kolme taskua ja päädyissäkin on taskut. Taskuissa on vuorina markiisi.



Sisäpuolella on myös taskut, toinen vetoketjullinen tuplatasku toinen ihan tavallinen tasku.
Ompelu ei mennyt kuin strömsössä, toinen olkahihna meni kierteelle ja ompelujärjestystä jouduin lopussa pohtimaan, kun malli oli saksalaisesta lehdestä ja ... en halunnut laittaa vinokanttireunuksia, niin olkahihnojen kiinnitys aiheutti haastetta. Ompeleminen oli kuitenkin mukavaa ja samalla useita uusia ideoita pukkasi tulemaan. Harmi, että huomenna on työpäivä.

Pussukoita

Tampereen kädentaitomessuilta oli pakko ostaa lammaskankaita. Nyt lomalla on aikaa ommella itselle. Mustapohjaista kangasta en halunnut pilkkoa liian pieneksi. Varastossa olevat vetoketjut määrittelivät pussien leveyden 30 cm:iin. Mustan korkeus on noin 34 cm ja punaisen 23 cm. Molemmissa on noin 12 cm leveä pohja ja napakka vanu välissä. Molempiin laitoin myös lenkit, että ne voi ripustaa esim. naulaan odottamaan vuoroaan.



Pussukoiden vuorit ovat vaaleat ja molemmissa on myös sisätasku. Kangasta jäi vielä vähän pieniin pussukoihin.

Sukat ja pussukoita

Vähän on ankeuttava kuva tirpan villasukista. Koko noin 27, tehty toiveen mukaisesti 25 cm:n varsilla. Pohkeen puolelle lisätty muutamia silmukoita tilaa antamaan. Lankaa kului 52 g. Juju näissä sukissa on Fish Lips Kiss Heel. Kantapää lyhennetyillä silmukoilla, mielenkiintoinen. Seuraaviin omiin sukkiin teen samanlaisen, että tiedän, onko näissä se jokin.



Tämä muori on ahkeroinut auttaakseen pukkia. Miten näihinkin saa aikaa tuhraantumaan...



Tämä kangas sopi mielestäni kuin nenä päähän pikku balleriinalle. Pussukan koko on noin 25 cm x 27 cm, pohjan syvyys 9 cm. Sisään vielä joitan pientä ja lahja on siinä.



Kissoja tikkasin jo ehkä viime vuoden puolella, mutta pussukka on jäänyt kiireessä vaiheeseen. Nyt sain kiinnitettyä vetoketjun ja vuorin. Tällä kokoa on 28 cm x 22 cm ja pohjan syvyys noin 4 cm.



Tämä on suosikkini. Patty Doon ohjeella tehty pussukka. Kuva ei tee oikeutta lopputulokselle. Tämä on niin söpö, että voisin pitää itsekin, mutta kummitytölle on paketoitu. Koko 18 cm x 15 cm, pohjan syvyys 4 cm. Kuvassa vähän ylitäytetty, että laskokset näkyisivät.

Kuvat ovat tänään luokattoman huonoja, olikohan syynä vuoden lyhyin päivä :). Vielä pari työpäivää ja sitten ansaittua vapaata, miten se onkaan tänä vuonna niin tervetullut.

Tällä postauksella toivottelen hyvää joulua ja vuodenvaihdetta, jos täällä joku ehtii kiireiltään vielä piipahtaa.

Tyynyjä ja pipoja

Kilta päätti lahjoittaa kainalotyynyjä vanhusten asumisyksikköön. Ehdin tehdä kaksi tyynyä.



Koko noin 35 cm x 55 cm. Käytin taas mahdollisuuden harjoitella tikkauksia, vähän surkeita esityksiä, mutta mukavaa oli hurutellessa.



Tässä vielä lähikuvaa tikkauksesta.

Lankakaappia järjestellessäni tuli vastaan langanjämiä, joista riitti lankaa pipoihin. Ajattelin tekeväni joskus..., mutta tiedättehän.



Tässä lankana on Cascade yarns 220 superwash, kulutus 64 g, puikot 4 ja 4,5 mm. Ohje Tincanknitsin Antler hat, aivan loistava ohje, kavennukset päälaella ovat huomaamattomat. Voisin pitää pipon itse, mutta ohjeessa oli pipo-osan puikkokoko 5 mm ja niitä olisi tarvittu, vaan eivät olleet tekohetkellä käytettävissä, joten oli tyytyminen 4,5 mm:n puikkoihin, resori on tehty 4 millisillä.


PIPO2

Tätä pipoa oli ilo neuloa, filatura di crosan Zara plus (extra fine merino) suorastaan hyväili käsiä joka silmukalla. Ohje John Morrisonin  cable hat, lankaa kului 61 g, puikot 6 mm. Toivottavasti kelpaa perheen miesväelle, tai sitten menee hyväntekeväisyyteen.

Pientä, mutta vähän

Jo lokakuussa valmistui pari pussukkaa, joita en ole tänne aiemmin dokumentoinut. Tein elämäni ensimmäisen saranapussukan kiltakaverin opastuksella. Pussukka on vähän liian pieni padille, kooltaan 26 cm x 17 cm, mutta niin söpö. Monessa kohdassa meinasi mennä aivo solmuun ja epäilen, onnistuisiko toinen omin avuin. Marimekon markiisin tikkaaminen pehmeällä langalla otti hermon päälle, kun lanka katkesi koko ajan. Eikös sitä sanota kuitenkin, että lopussa kiitos seisoo.



Olen ostanut aika monta flex framea, mutta pussukaksi asti ei ole päätynyt yksikään. Samainen tilkkuystävä opetti myös tämän näppärän ohjeen. Toivottavasti saamme sen joskus Tilkkulehteen. Tämä pussukka on kooltaan 23 cm x 17 cm ja siinä on tehty alareunaan poikkiommel, jotta pussukassa on noin 3 cm:n pohja. Seuraavassa täytyy muutama asia parannella, niin tulee vielä parempi lopputulos. Pussukka on jo säilönyt sisäänsä monenlaisia pikkukäsitöitä ja toimii erinomaisesti. Näitä syntyy varmasti lisää.



Näihin pikkupussukoihin koko noin 11 cm x 11 cm kului aikaa näprätessä. Mitä pienempi, sitä haasteellisempi, kun alkoi vähän paremmin sujua, pitäisi tehdä sarjatyönä tusina.:) Toisessa vetoketjussa oli kova liimareuna, joka aiheutti omat haasteensa. Ohje on mukailtu pattydoo-pussukasta. Pussukat säilöivät sisäänsä siskon tyttöjen synttärilahjat.



Martina Behmin hauskat Scallo Pie -huivit syntyivät melkein yhdellä istumalla/huivi, koko noin 56 cm x 14 cm. Reunassa hauska kaarikuvio, joka näyttää virkkaukselta, mutta on kuitenkin neulottu. Lankana käytin vaaleanpunaisissa angoramerinovillaa 13 g/huivi ja lilahtavissa kasmirvillaa 17 g/huivi. Molemmat pehmeitä ja lämpimiä.

Tilkkujuttuja

Killallamme oli lokakuussa näyttely, johon tehtiin haastetyö. Kiltalaisille jaettiin kolme kangaspalaa. Palasten lisäksi sai käyttää omia kankaita ja työn ympärysmitta piti olla 3 metriä. Päätin tehdä ison löhöilytyynyn, 75 cm x 75 cm, ja testata mahdollisia päiväpeiton blokkeja. Värityksestä tuli luvalla sanoen aika mielenkiintoinen. Annetut kankaat olivat keskellä olevien neliöblokkien valkovihreä kangas, beige kangas, jossa on kiemuroita ja keltapilkullinen kangas.



Keskustan blokki on Quilters newsletter -lehdestä. Ohjeessa blokkeja on pyöritelty moneen suuntaan. Kolmioblokit puolestaan ovat jostain saksalaisesta lehdestä.



Innostuin harjoittelemaan tikkausta ja tein sitä tunti tolkulla posket hehkuen. Aika isotöinen olisi, jos näin tikkaisi koko tilkkupeiton :)



Teimme näyttelyyn ryhmätyönä torkkupeiton. Aika monta sydäntä siihen itsekin rustasin. Peitto oli arpajaisten pääpalkintona Pirkanmaan aluetapahtuman arpajaisissa ja voitin peiton. Minä, jolla on tai siis oli maailman huonoin arpaonni.

Muutama pieni pussukka on tullut ommeltua, niistäkin pitäisi ottaa kuvat. Tänään huomasin, että inpiraatio on hukassa. Hiplasin vähän kankaita, mutta ne eivät jaksaneet innostaa aloittamaan mitään. Toivottavasti yön aikana innostus iskee ja pääsen aamusta työn touhuun.

Laukun uusi kuosi

Noin 10 vuotta sitten osallistuin Husqvarnan kisaan, jossa piti tietyn malliseen laukkuun suunnitella ja toteuttaa koristelu. Olin ihan tohkeissani ja olin varma voitosta. No tuli kiitos ja pari pinssiä.



Etupuolelle tein japanilaista pujottelua. Meinasi mennä aivot solmuun ja taisi siinä tarvita myös insinööriapua.



Takapuolelle vielä samoilla teemoilla pienempi koriste.
Laukku oli huonon mallinen kantaa, joten en tainnut käyttää sitä koskaan. Olen jo pitkään suunnitellut muokkaavani laukun uuteen kuosiin ja tänään oli se päivä. Kriittiset mitat leveys 27 cm, korkeus 18 cm ja syvyys 9 cm. Toivottavasti nyt löytyy paremmin käyttöä.

Tanssin aika

Valtakunnallisella tilkkuyhdistyksellä oli viime vuonna tilkkutyökilpailu, jonka aiheena oli Tilkkutanssit. Minulla oli idea valmiina, mutta aikaa ei toteutukseen tuntunut löytyvän, vaikka työ ei niin monimutkainen olekaan. Olin ostanut kangaspakkauksen, jossa oli 40 kappaletta 2,5 tuuman levyistä batiikkisuikaletta. Yhdistin niistä työn pohjan.
Tanssivan parin piirrätin tyttärelläni, joka ei ollut kovin ihastunut toimeksiannostani, mutta piirros on hurmaava. Musta siluetti on ensin kiinnitetty pohjakankaaseen liimaharsolla ja tikattu kiinni ympäriinsä.
Koko työn tikkaaminen on tehty aika yksinkertaisesti. Yhden illan huristelin hurmiossa suoraa ommelta tanssiparin hahmoa myötäillen. Ihan kiva tästä tuli. Työ on kooltaan noin 53 x 53 cm.
Työn voi nähdä livenä Ylöjärven Leija-kirjastossa 6.-12.10.2014 muiden kiltalaistemme töiden ohessa.

Tyynyjä

Nämä tilkkupinnat esittelin joskus. Jäivät jostain syystä vaiheeseen.



Kuopus sanoi, että kyllä sohva kaipaa tyynyjä :) Joten lomalla sain vihdoin pinnat tikattua ja viime viikonloppuna valmistettua tyynyiksi.



Tässä vielä kuva huoneen sohvakulmauksesta. Mies rakenteli vuodevaatelaatikon seinäpaneelien lopuista. Valmiit laatikot olivat hänen mielestään liian heppoisia. Onneksi alla on pyörät, taas jäisi minulta laatikko nostelematta. Hän teki myös naulakon, jossa on takorautaiset koukut. Täytyy kuvata niitä joskus erikseen. Lattialla on äidin tekemä matto. Se oli pitkään isän työhuoneessa ja ihailin sitä niin usein, että äiti antoi sen minulle.

On mukavaa, kun saa keskeneräisiä projekteja valmiiksi. Vaikka vielä niitä tuolta kaappien kätköistä löytyy epälukuinen määrä sekä tilkkutöitä että neuleita.

Edelliseen kellopostaukseen liittyen. Ostin Ikeasta kellon, jossa oli isommat viisarit. Siippa kiinnitti koneiston ja viisarit ja pienellä säädöllä kello pelittää oikeasti. Kiitos postausta kommentoineille.

Katso keittiön kellosta

Ostin muutama vuosi sitten Tanskasta muistaakseni Fat quarter -lehden, josta sain idean tähän kellotilkkutyöhön. Meillä on keittiössä kolme kelloa, jotka ovat kaikki eri ajassa. Keskimmäinen kysyi joskus käydessään, miksi mikään kello ei ole ajassa ja siitä lähti ajatus upottaa kello tilkkutyöhön.



Kesti aikansa keräillä musta-valkoisia kankaita (eivät ole minua, koska rakastan värejä).



Killalla oli Keittiö-aiheinen näyttely viime syksynä, mutta siihen työ ei valmistunut. Tikkaukset veivät tosi paljon aikaa. Vaikka olen tehnyt tilkkutöitä jo aika kauan, tikkaus on aina kaikkein haasteellisin vaihe.



Oli hauska keksiä tikkauksia kankaiden mukaan ja annoin työn viedä mukanaan. Työ kertoi edetessään, miten se haluaa tulla tikatuksi.



Muutaman alueen tikkaus, reunan tikkaus, polvekenauha ja reunan kanttaus jäivät tähän kesään.
Aika tikittää vääjäämättä kulkuaan. Lauantaina kävimme muuttamassa kuopuksen opiskelupaikkakunnalleen. Alkaa tyhjän pesän vaihe. Luopuminen sattuu.

Ukonilmaa odotellessa

Tein aamupäivällä nämä neljä patalappua. Ne saavat uuden kodin loppuviikosta. 
Ukkoskuuroja on lupailtu, saa nähdä. Välillä aurinko paistaa täydeltä terältä ja välillä sataa ropsauttaa. Pääilmapuntarini alkaa ennustaa huonompaa ilmaa.
Päässä pyörii miljoona ideaa ja keskeneräiset työt huutelevat laatikoista. Mihinkähän sitä tämän jälkeen ryhtyisi?

Organisaattorille kuoret

Loman kunniaksi sain ommeltua taannoin ostamalleni organisaattorille kuoret.



Kangas on napakkaa puuvillaistaverhoilukangasta ja tukena kiinnisilitettävä liimakangas. Ompelu loppumetreillä oli aika työlästä. Kerran katkesi koneen neulakin.




Sama sivulta. Kriittiset mitat 29 cm x 20 cm x 13,5 cm.



Vuori on tukevaa puuvillakangasta, johon on vielä silitetty tukikangas. Sivulla on tasku ja vetoketjutasku.



Toisella puolella on yksinkertainen tasku.



Ja näin heiluu kassi ja kassi heiluu näin. Näkyvyyskin on turvattu, kun olkahihnojen kiinnittimissä on heijastinnauhaa. Vilkutus ja kiitos Maritalle Oulun suuntaan vinkistä.

Leijat

Tänä vuonna olen blogannut tosi vähän tilkkujuttuja, vaikka niitäkin on tehty. Monet ovat olleet syystä tai toisesta vähän hys hys -juttuja. Vihdoin saan tämän yhden blogattua ja siitäkin näytti olevan vain tämä yksi kuva. Työ juontaa juurensa syksyyn 2013, kun killanvetäjä toi Siilinjärven tuliaisina kiltaan taittelublokit. Aloitimme tekemään niitä killassa neljä erilaista. Näin ne heti tilkkupinnalla leijuvina objekteina.
Keräilin kankaita aina, kun sopivannäköisiä sattui kohdalle (eihän varastossa sinisiä ollutkaan entuudestaan :)) Lopputotetus meni viime metreille eli kesäkuun alkuun - hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Pinta syntyi parissa päivässä ja viimeistelyyn meni vielä muutama ilta. Leijan nauha ei näy kovin selvästi täytynee vahvistaa sitä vielä. Nauhaa pistellessä tuli mieleen, miten pitäisi vielä tikata, mutta ei ehtinyt enää, kun dead line painoi päälle. 
Leijat on nyt Oulussa Tilkkuyhdistys Finn Quiltin valtakunnallisessa näyttelyssä 27.7.2014 asti. Kulttuurikeskus Valveella ja kaupunginkirjastossa on esillä yli 100 tilkkutyötä, jos liikutte siellä päin, käykää ihmeessä katsomassa.

EDIT:
Tarkemmin kaivaen löytyi pari lähikuvaa leijoista.

Sukkia ja muuta päivitystä

Onpa aikaa vierähtänyt edellisestä päivityksestä. On ollut jokseenkin kiireinen alkukevät.



Kevät meni viimeistellessä verstasta. Paneloinnissa, maalaamisessa ja kalustamisessa meni oma aikansa. Vappuna tilanne oli jo aika hyvällä mallilla. Vuosi sitten työmaalla tehtiin mittava varaston muutos ja sain ostaa erittäin kohtuulliseen hintaan hyvää varastohyllyä, sitä riitti minulle, siipalle ja vielä ulkovarastoonkin. Vihdoin kaikki tavarat on yhdessä paikassa. Toissapäivänä haimme Ikeasta työtuolit. Nyt on paikat kunnossa ja kesällä saa ompelukone laulaa. 

Kuun vaihteessa vietettiin kuopuksen ylioppilasjuhlia suuren suvun voimin. Sitä ennen tietenkin oli kuurausta ja kaikenlaista valmistelua. Keli oli viileä, mutta onneksi ei tullut kuitenkaan vettä kaatamalla.



Kesäkuun alussa piti pikaisesti tehdä työ Oulun valtakunnalliseen näyttelyyn. Idea oli muhinut pitkään ja olin hamstrannut sopivia kankaita. Toteutus jäi kyllä melkein viime tippaan, mutta valmistui kuitenkin. Viimeistelyvaiheessa tuli vielä tikkausideoita, joita en enää ehtinyt toteuttaa, mutta kun saan työn takaisin elokuussa, niin taidanpa vielä vähän jatkaa.



Vuonna kivi ja keppi olen aloittanut Saltkråkan sukat ja ne olivat jääneet siihen, että ensimmäisen sukan varsi oli valmis. Nyt päätin vihdoin saada sukat valmiiksi ja ne olivat sopivaa autokäsityötä. Lanka on tosi vanhaa seiskaveikkaa ja puikot 3,5 mm. Lankaa kului 96 g. Ranteet tulivat jostain syystä tosi kipeiksi paksuilla puikoilla vääntäessä.



Nämä Candlepower sukat aloitin kotimatkalla Tilkkupäiviltä maaliskuussa. Näitä oli kiva tehdä, raidoittuivat tosi mukavasti. Lanka on Austermannin Stepiä, tähtimerkki leijonaa. Varret ovat yhtä mallikertaaa lyhyemmät kuin ohjeessa. Puikot olivat 2,25 ja 2,75 mm. Lankaa kului 63 g.

Keväällä neuloin neuletakin, jota jo käytin ylkkäreissäkin, mutta se vaatii vielä vähän viimeistelyä ja kuvauksen. Juhannuksen aikaan aloitin yhden huivin, joka likoaa nyt huuhtelussa ja odottaa pingotukseen pääsyä. 

Tilkku- ja neuleideoita pursuaa päästä yli äyräidensä, onneksi viikon päästä alkaa loma, niin pääsee toteuttamaan itseään.