Ompelus ja kudelmia

Pitkästä aikaa ompelin vaatetta. Lähes kaksi vuotta sitten ostin Tallinnasta neulosta tunikaa varten, kesällä puolestaan Annikki Karvisen myymälästä Sastamalasta ostin kesäretkellä kokeilupainopaloja. 2/2014 Modassa oli kiva pellavatunikan ohje. No vähän kikkailuksi meni, kun kangas oli ostettu lyhyempään tunikaan, mutta kun oikein sovitteli, niin sain jopa kappaleet leikattua lankasuoraan. Muuten olen tyytyväinen, mutta vetoketju ei tullut niskasta täydellinen ja nuoleehan se pitkin nahkaa ... Saumuri ei meinannut suostua yhteistyöhön ja kun mustia lankoja pujottaa kolmannen kerran uudelleen, oli aika lähellä, ettei kone lentänyt kaaressa parvekkeelta. Onneksi sain hillittyä itseni, kun taisi alkaa ompelukin taas innostamaan.



Nämä sukat otin mukaan lomaneulomiseksi, mutta kovin vähän etenivät. Meinasi olla vähän luetun ymmärtäminen aluksi huonoa, mutta kun alkuun pääsi, niin valmistuivat nopeasti. Ohje on TiiQ:n taattua laatua ja lanka ihanaista Cascade Heritagea, 2,5 mm:n puikoilla kulutus 74 g.




Nämä sukat on myös TiiQ:n ohjeella tehdyt QuintessenseII:t. Lankana seiskaveikka, kulutus 133 g. Mielummin kudon ohuista langoista kuin väännän paksuilla puikoilla. Tulipahan yksi kerä tehtyä varastosta ja sukat menevät hyväntekeväisyyteen. Virhekin tuli, joka piti toistaa toisessakin sukassa - taas vähän sisälukutaito petti.

Mitäs sit seuraavaksi.

Uudet verhot ja puikkojen vapautus

Lauantaina pääsi viimeisen kerran kastautumaan ennen ja jälkeen saunan avoveteen, eikä se enää kovin iso aukko ollut. Nyt pitää odotella jäiden paksunemista niin, että siippa pääsee avannon tekoon. Komea kehys on jo odottamassa.



Olin kuolannut Eurokankaassa pitkään yhtä kaunista brodaarattua verhokangasta. Sitten kun vihdoin sain päätettyä, että ostan kankaan, kävi niin, että kangasta oli jäljellä vain yhteen verhoon ja malliverhoon.
Onnetonta on, että meillä on hieman normaalia korkeampi huonekorkeus, joten malliverho oli liian lyhyt, sitä piti jatkaa. Kaksi mittaa verhoa ei olisi kovin hyvin peittänyt seinää, joten piti katsoa mitä muita vaihtoehtoja olisi. Tuo vaalea yksivärinen oli pakalla aivan saman väristä kuin brodeeratun verhon toinen raita. Kangas oli 3 m leveää, joten sitä tarvi ottaa vain yksi verhon mitta - toisaalta se piti halkaista ja päärmätä reunat.
Kankaat rönöttivät nojatuolissa varmaan kolme kuukautta, enkä saanut tartuttua toimeen. Uudenvuoden päivänä päätin selättää kankaat ja laitoin olohuoneessa kaiken mahdollisen sivuun, pyyhin lattiat ja aloin konttia. 25 kertaa kävi mielessäni, miksi olin niin pihi, etten jättänyt verhoja ommeltavaksi. Urakka valmistui ja siippakin totesi, että oho kylläpä ilme muuttui. Pidän verhoista kovin, eikä kuva tee oikeutta niille.



Minulla on epämääräisiä keskeneräisiä neuleita jemmattuna sinne ja tänne ja puikot ja vaierit on aina loppu, kun tarvisin jotain tiettyä kokoa. Kuvan mukainen neule oli jäänyt pääntiekaarrokkeeseen, kun halusin siitä avaramman, mutta sitten oli kai aivot menneet solmuun. Oli kyllä joku ajatus, miten jatkaa, mutta nyt en enää halunnutkaan tuollaista puseroa. Siispä vapautin 2 x 3,75 mm:n puikot ja 2 vaijeria ja aloin keriä. Ajatuksen poikanen langalle on jo uudesta projektista, mutta ensin niitä muitakin puikkoja pitää vapauttaa :)

Tilkut, neuleet, puutarhatyöt - mikään ei edisty

Juhannus vietetiin mökillä kaikkein rakkaimpien ihmisten kanssa, oleillen, syöden hyvin, jutellen.
Ainoastaan siippa ahkeroi. Lauantaina hän teki pitkän päivän kiinnitellen lattialämmityskaapelia
rautaverkkoon nippusiteillä. Tiistaina oli valu, joka ei ollut onnistunut kovin mallikkaasti. Tulossa on
"kudontatupa" - oikeasti autokatos -varasto, johon saadaan myös pieni varamakuupaikka. Kuopus on
varannut pikkuhuoneen itselleen, jotta voi soitella ja laulaa rauhassa.



Keväällä kylvin siipan tekemään laatikkoon herneitä, retiisiä ja kolmea salaattisorttia. Kaupan
persilja, tilli, villirucola ja pari basilikan loppua on päässyt myös laatikkoon. Herneenversoja syötiin
jo juhannuksena ja kohta pääsee salaattiakin nauttimaan. Ruohosipuli oli talvehtinut. Prinsessa sanoi,
että kukat täytyisi ottaa pois - paljon tietävät jo 5-vuotiaat.



Alkukesästä olen sormet kipeinä taistellut tällaista heinikkoa vastaan.



Osittain tilanne on jo aika hyvällä mallilla ja kuorikkeetkin on paikoillaan. Vielä pitäisi jaksaa
jonkin matkaa.



Keväällä kylvin laatikkoon pussillisen kehäkukan- ja auringonkukan siemeniä. Juhannuksen aikaan jaoin ne vähän laajemmalle. Toivottavasti ehtivät kukkia ennen talvea ja ennenkuin kotipupu tulee terassille popsimaan ne suihunsa.




Auringonkukat ovat lempikukkiani ruiskaunokkien ja vanamojen ohella.



Juhannuksen aikaan olisi ollut aikaa neuloa oranssia kesäpuseroa vaikka kuinka paljon, mutta
en saanut etukappaleen kuvioita täsmäämään millään. Purin ainaoikein reunukseen asti varmaan viisi kertaa ja tunsin itseni idiootiksi, kun kuvio ei ollut mikään päätähalkaiseva. Lopulta otin lusikan kauniiseen käteen ja kaivoin silmukkamerkit esiin, nyt täsmäävät, mutta silti en ole alkua pidemmällä. Takakappale tuntuu vähän lötköltä ja se varmaan vaikuttaa innostukseeni.



Kävin eilen edestakaisin Suomen Turussa. Matkakäsityönä oli Semele ja senkin aloitin useampaan kertaan. Aloitin väärästä kaaviosta ja olin pihalla kuin lumiukko. Sitten vaihdoin riveittäin kirjoitettuun ohjeeseen ja työ alkoi vähitellen edetä. Helmien laitto hidastaa vähän työn etenemistä, mutta kahden tunnin matkan tulos oli aika säälittävä. Paluumatkalla oli seuraa ja muuta puhuttavaa eikä neule ollut edes esillä.



Ostin jo varmaan toissakesänä superlonit terassituoleihin. Työ on kuitenkin edennyt hitaasti. Nyt on
valmiina 8 tuoliin tilkut. Tämä ei ole lopullinen versio, vaan väleihin tulee vielä kaitaleet. Ostamatta
on taustakangas.



Työtä on hidastanut haasteellinen kulma, jonka toteutusta vielä pohdiskelen. Kai se tämän kesän aikana etenee, vaikka periaatteessa minulla on 2ompelukoneenkäyttökielto", kun tuo etupihan projekti vaatii jossain vaiheessa minunkin panostani.



Kävin alkukuusta Tukholmassa mitä parhaimmassa seurassa - viiden kiltakaverini kanssa. Kohteenamme oli Ruotsin tilkkuyhdistyksen 25-vuotisjuhlanäyttely. Näyttely oli pieni muistaakseni 23 työtä, mutta joukossa oli tosi kivoja tilkkutöitä.

Ehdimme myös shoppailemaan Söders Tyger oli pieni kangaskauppa, mutta palvelu oli hyvää ja jokainen löysi jotain itselleen sopivaa.
Muissakin keskustan kaupoissa teimme ostoksia. Kun näin tämän mekon tiesin haluavani sellaisen. Tässä yhdistyy kaksi tärkeintä harrastustani tilkut ja musiikki. Vielä sattui niin hyvä tuuri, että kaikista tuotteista oli ao. päivänä 20 %:n alennus.

Kirjoittelin aiemmin pikkutablettini ikävästä kohtalosta. Se lähetettiin huoltoon ja palautuikin
pikaisesti korjattuna takaisin. Tietenkin harmitti, että kaikki omat asetukset olivat hävinneet. Kun
katselin appseja, sieltä silmiini osui RssDemon -reader. Ajattelin kokeilla korvaisiko se google
readerin ja ennenkuin huomasinkaan, se oli kopioinut kaikki rakkaat blogisyötteet. Toimii ihan mukavasti.
Läppäriini otin syötteet bloglovin avulla. Vielä kun osaisi jotenkin laittaa bloglovin kuvakkeen
blogiini.
Uuden tietsikan käyttöönotto windows8:eineen ja vähän erilaisine kuvankäsittelyineen on vienyt yllättävä paljon aikaa ja energiaa, suoraan sanoen meinaa välillä mennä hermo.
Jonkin aikaa olen ollut facebookissa ja siellä tykkääminen ja kommentointi on niin paljon helpompaa kuin blogeissa.



Vieläkään ei mene rakentaminen oikein putkeen. Torstaina asennettiin puolet rakennuksen
seinäelementeistä. Kun rakennusmiehet olivat tehneet päivän urakkansa, alkoi melko pian karmea
ukkoskuuro.Yritimme suojata seiniä kolmeen pekkaan ja kastuimme aivan läpimäriksi. Siippa rakenteli vesisateelle uomia, joita pitkin valuisivat vähän vähemmän haitallisiin paikkoihin.



Tänään työ eteni taas hyvää vauhtia. Ensi viikolla saadaan kattotuolit paikoilleen. Eipä mene kauan, kun meikäläinen pääsee sutimaan.

Kysymys ja luokattoman huonoja kuvia.

Ihastuin tähän Anna Dalvin huivin yläosaan. Pingottaessani huivi kuitenkin muuttui jotenkin "enkelinsiiviksi".



Kysynpä neuvoa, miten tästä saataisiin enemmän puolipyöreä? Olisiko pitänyt pakottaa reunaosiot suorempaan, jolloin reunaosuus olisi ehkä kaventunut? Vai pitääkö purkaa ja lisätä voimakkaammin silmukoita? Näissä mitoissa huivi on noin 150 cm leveä ja 64 cm korkea eli ihan riittävän kokoinen.



Edessä huivi ei tule kovin pitkälle, mutta laskeutuu aika kivasti.



Harteille asetettuna huivi laskeutuu mielestäni kauniisti.



Keveytensä ansioista huivi ei myöskään näytä ylitsepursuavalta. Lankana on uusi tuttavuus Drops lace, jonka koostumus on 70 baby alpakkaa ja 30 mulperry silkkiä. Aivan ihanaa lankaa neuloa. Siippa otti kuvat töiden jälkeen ennen mökille lähtöään, eikä viiden jälkeen enää valo oikein riitä:(

Kehtaako tällaisen huivin antaa miehen veljen vaimolle 50-vuotislahjaksi, vai pitäisikö sitä yrittää vielä muokata jotenkin?



Pingoittelen tällaisten vaahtomuovipalasten päällä neuleitani. Olen säilyttänyt tähän asti niitä muovikassissa, jonka kahva on revennyt. Nyt hurauttelin niille kassin, joilla niitä on mukavampi kantaa kellariin odottamaan seuraavaa pingotusta.

   

Tai oikeastaan tein kaksi kassia, kun niitä tuli ostettua kerralla riittävästi. Ja totuuden nimissä on sanottava, että ei ne ihan heti yleensä edes kävele kellariin, vaan saattavat pyöriä olohuoneessa hyvän tovin, joten kivampihan on katsella puuvillakassia kuin rikkinäistä muovikassia.

Monissa blogeissa on ollut kivoja kuvakavalkadeja vuoden aikaansaannoksiin. En ajatellut tehdä laajaa katsausta viime vuoteen. Olen kuitenkin kirjannut joitan vuosia lankoja, neuleita, metrejä ja eurojakin exeliin. Viime vuonna tämä huivi mukaan luettuna olen kuluttanut lankaa 2,4 kiloa ja noin 7,5 kilometriä. Varastossa on lankoja noin 13 kg. Tarkoitus onkin kuluttaa varastoa, mutta tarvittessa voin ostaa joitan tiettyä projektia varten lankaa, ellei sitä löydy varastosta.
Tänä vuonna ajattelin myös tehdä kirjanpitoa valmistuneista tilkkutöistä ja hankkimistani tarvikkeista.

Kiitos mukavista kommenteista viimeisimpiin kirjoituksiini ja mukavaa viikonloppua.

Tulkoon joulu

 

Olen jo pitkään suunnittellut tekeväni prinsessalle ja pikkusiskolle monitaskumekot. Sisäinen harmoniani joutui koetukselle, kun taskujen sijoitus on epäsymmetrinen. Pienempään mekkoon en saanut hihataskua, kun se oli niin pieni. Mekot ovat kooltaan 122 cm ja 98 cm. Ompelin kaupunkikotona mekot niin pitkälle, ettei tarvinnut käyttää enää saumusria. Enää oli jäljellä helman ja hihansuiden kääntö, nappien ja taskujen teko ja kiinnitys - oli siinä silti vielä aika paljon tumpuloimista. Lopputulokseen olen tyytyväinen, toivottavasti saajatkin. Pieni kipinä syttyi, josko alkaisin tekemään kaapissa marinoituneet vaatetuskankaat päällepantaviksi.



Tänään järjestelin paikat joulukuntoon, kaivoin kaapista liinat ja joulukoristeet. Lopuksi koristelin kuusen. Tänä vuonna keskimmäisen virkkaamilla tähdillä, itse tekemillän ifanttilankakoristeilla ja makramenarusydämillä. Mukaan mahtui vielä jokunen Aarikan sydän ja enkeli. Kuopus laittoi pieniä palloja ja ne olivatkin ainoat muovikoristeet.

Joulun tunnelma tulee minulle läheisten ja tärkeiden ihmisten tapaamisesta. Tämä on kolmas joulu, kun isääni ei enää ole. Muutama kyynel piti tirauttaa, kun koristelin kuusta, koska minun lapsuudenkotini perinteeseen kuului, että lapset koristelivat kuusen aattona isän kanssa. Osittain siksi, että joulupukin odotus ei tuntunut niin pitkältä. Samoin tehtiin vielä kaikkina vuosina, jolloin asuin jo muualla oman perheen kanssa. Näen sieluni silmin isäni edelleen istumassa ruokailuhuoneessa omalla paikallaan tuomassa tuttuutta ja turvallisuutta.

Kahvin jälkeen lähdemme ajelemaan Pohjanmaalle anoppilaan ja äidin luo. Joulupäivän iltana palaamme takaisin ja tapanina saamme viettää yhdessäoloa omien tyttärien ja heidän perheidensä kanssa.

Toivotan sinullekin sydämellistä ja lämminhenkistä joulua.

Glögiaikaan

Killalla oli tiistaina pikkujoulut. Olin luvannut tuoda "roskat" glögiin. Ei ollut kiva viedä pelkkää rusina- ja mantelipussia, joten toteutin pitkään mielessä muhineen ajatuksen purkkien päällysistä. Joskus kesällä olin kuvitellut tekeväni näitä myyjäisiin erilaisilla kuvilla ja teksteillä, mutta eihän se sitten toteutunut.



Tänä vuonna olin päättänyt tehdä itse joulukortit. Wienistä ostin joulutähtikangasta ja enkelipehmotarroja. Tampereen messuilta ostin paketin kortteja, osa punaisia ja osa vihreitä. Puolivälissä tuli harmitus, kun väkerisin ilta toisensa jälkeen ääriviivatarroilla kultaista reunusta ja sisälle samoilla tarroilla tekstiä: Hyvää Joulua & Onnellista Uutta Vuotta. Loppu menikin sitten jo vauhdilla. Siippa teki tarrat kuoriin eilen illalla ja aamulla laittoi merkit ja vei postiin. Nämä kuusi tein tänään ja enkelitkin loppuivat vähän kesken. 40 kortin väkertäminen voisi olla vähän vaivattomampaakin. Tai sitten ensi vuonna ostan taas Raijamin kortit.



Ystävä tuli itsenäisyyspäivänä takaisin Suomeen ja toi minulle saksalaisia kankaita. Jouluiset kankaat saivat sormeni syyhyämään, mutta taidan säästää ne kuitenkin ensi vuoteen. Ja sain vielä vähän vihanneskankaitakin keittiöteemaan (olin nämä tilannut ja maksoinkin:)).

Miksi ollaan jo joulukuun puolivälissä, aika menee aivan liian nopeasti.

Sain Sinipellavaiselta tunnustuksen. Kiitos kovasti, se tuli niin kiireiseen saumaan, että en ehdi nyt pohtia asioita itsestäni. Tunnustus kuitenkin aina lämmittää mieltä, kiitos.
Iloista päivän jatkoa, jos täällä joku vielä ehtii poikkeamaan.

Finishing friday

Olen nauttinut muutamasta lomapäivästä täysin siemauksin omille asioille antautuen.
Keskiviikkona kävin kaupungilla asioilla. Kaikki mitä listalla oli, tuli hoidettua, joitain oli jäänyt laittamatta listaan ja se unohtui.:)
Itsenäisyyspäivän messun jälkeen suuntasimme mökille. Levittelin kankaani ja kutimeni ja aloin harrastaa. Illalla piti tietenkin katsoa linnan pukuloistoa.



Pikkutytöille tein kassit joululahjaksi. En ole koskaan käyttänyt mitään materiaalia näin tehokkaasti loppuun. Kangas oli jämäpala kesällä tekemistäni penkin päällisistä. Kädensijoihin oli laitettava vinokaitaletta, muuten kangas ei olisi riittänyt, kassin sisällä viimeistelyyn käytin myös vinokaitaletta.

 

Zuzu´s petal -kauluri on nopeatekoinen ja helppo esim. matkaneuleena. Tässä lankana on Silje Alpakka, kulutus 72 g puikolla 4 mm. Lanka on Kauhavan kangasaitasta, kävin siellä syksyllä äitin kanssa.



Kävin äitin kanssa Tallinnassa Martinpäivän markkinoilla, josta äiti osti itselleen punaisen talvilakin. Hän osti myös Karnaluksista punaista Shoeller&stahlin Zimba top -lankaa. Lanka on sukkalankaa. Kaulurista tuli vähän napakampi, mutta riittävä kokoinen kuitenkin. Tämänkin tein 4 mm:n puikoilla ja kulutus oli 60 g.



Näitä lankoja ostin Karnaluksista villatakkiin ja neulepuseroon. Takana oleva käsilaukku on Seinäjoen käsityömessuilta tilattu ja noudettu Tampereen kädentaitomessuilta. Tarpeena oli tuollainen pienehkö musta käsilaukku, johon mahtuu lompakko ja kännykkä. Tykkään kovasti.



Tampereen messuilla mopo karkasi käsistä, kun pääsin Kankaisen osastolle. Kiltamme pitää näyttelyn helmikuussa, aiheena on keittiö. Pitihän sitä sitten hamstrata keittiöaiheisia kankaita, kun vielä on vähän ajatus hukassa, mitä teen. Kankaiselle on tulossa omat weppisivut joulukuussa.



Olen vähitellen keräillyt aina, kun silmiin on sattunut, käsityöaiheisia kankaita. Niitä alkaa olla varastossa myös kohtuullinen määrä, joskus kai pitäisi jotain tehdäkin niistä. Mustat kankaat Kankaiselta ja vasemmanpuoleiset Tilkkutarhasta. Muutama kankaanpala oli löytänyt niin hyvin paikkansa, etten niitä enää löytänyt. Pellavamekon kuvat peilin kautta epäonnistuivat ja muutama Tampereen messuilta ostettu lankavyyhti on vielä kuvaamatta, joten tässä nyt nämä kuvalliset tunnustukset, kun niitä toivottiin.:)

Tänään tuli tehtyä pieni kävelylenkkikin, ettei varsin mökkiinny. Seuraavaksi uudet kujeet kehiin.

Satoilua

Mulla oli kerrankin mahtava arpaonni ja voitin Tanssivat Puikot -blogin arvonnassa ihanat kämmekkäät. Kuva on otettu töiden jälkeen parvekkeella, joten se ei tee oikeutta ihanuuksille, mutta nää on tosi ihanat. Kiitos vielä kerran PäiviH.



Kerrankin olen ajoissa, veljeni tulee miehen ikään joulukuun alussa ja nyt on jo lahjasukat valmiina.



Lankana Shoppel Wollen Jeans ball. Lankaa kului 83 g tikutettuna 2,5 mm:n puikoilla. Toisessa sukassa tuli vähän sekoilua, kun tein ulkomuistista, joten pääsin purkamaankin. Malli on Vice versa. Sukat kudotaan kärjestä kantapäähän ja sen jälkeen käännetään nurinpäin ja neulotaan loppuun. Sukkia voi käyttää kummin päin vaan. Aika hauska idea. Metsämies voi laittaa sileän puolen jalkaa vasten niin ei ala hiertää. Nyt opin vihdoin Judis magic cast onin, kun katsoin videon you tubesta. Tulee tosi siisti ja napakka aloitus, eikä ole edes vaikea.



Prinsessa on innostunut lääkärileikeistä, joten täytyyhän lääkärillä olla lääkäritakki ja kunnon stetoskoopit. Ohje on Ottobre-lehdestä 1/2010 kevät. En ole pitkään aikaan ommellut mitään vaatetta. Tätä oli kiva tehdä, kun ei ollut kauluksia eikä kalvosimia. Kangas on vaikeasti siliävää, olen höyryttänyt sitä moneen kertaan ja edelleen on aikamoiset rypyt, mutta leikeissä niitä tulee nopeasti lisää.

Kaksi muutakin sukkaa on valmiina, mutta kummaltakin puuttuu pari. Seuraavaksi siis niiden kimppuun, jos saisi vielä toisen ja ehkä kolmannenkin parin sukkasatoon tällä viikolla.